Sarjakuvaa!!!

Pääsinkin niin sanotusti jännän äärelle kirjahaasteen kohdassa 11: Sarjakuvakirja.
En ole sarjakuvia juurikaan lukenut sitten lapsuuden Akujen, Roope-setien ja Karvisten jälkeen. Fingerpori kyllä tulee silmäiltyä hesarista, mutta siihen se on sitten jäänyt. Miksi?

Vaikea sanoa, olisiko ne aina vähän jääneet romaanien ja tietokirjojen alle. Edellisiä on yleensä tuhottomasti odottamassa lukemista ja sitten muille ei olevinaan jää aikaa.
Mutta nyt oli kiva kun oli "pakko" tähän valita joku.

Tähän valikoitui oikein piristävän keväinen Robert Kirkmanin luoma The Walking Dead- ensimmäinen kirja (2004). Näitä on ilmestynyt alunperin lehdessä.
Halusin lukea jotain ihan erilaista mitä yleensä ja tästähän se löytyi. Tälläkin hetkellä telkussa pyörii näihin perustuva sarja. Sarjaa en ole ehtinyt katsomaan, mutta täytyy laittaa se korvan taakse, josko sitten jonakin päivänä.

Nimensä mukaisesti sarjakuvassa viilettää eläviä kuolleita (kuulostaapa vanhanaikaiselta), elikkäs zombeja. Tarina lähtee tulille siitä, kun poliisi Rick Grimes herää koomasta todetakseen maailman loppuneen. Maailmanloppu on saanut zombit vilisemään joka puolella ja ne ovat verenhimoisia. Vain harvoja ihmisiä on jäänyt eloon.
Siinähän sitä sitten onkin. Itse tarina ei nyt kovinkaan paljon sykähdyttänyt näin sarjan alun perusteella. Pitäähän se tietysti niin kiteytetyssä muodossa esittää mahtuakseen kuviin, mutta on se jotenkin välillä aika tönkköä. Vai johtuisiko käännöksestä, olisiko sujuvampi englanniksi?
Kuvat oli kyllä hyviä, jos voi sanoa, erittäin näköisiä.
Ensimmäisessä kirjassa juttu ei vielä kauheasti edennyt, joten tarvitsisi varmaan käydä hakemassa myös ne seuraavat osat, jotta juttu kenties aukenisi enemmän.

Mutta lukukokemuksena hauskaa lukea sarjakuvaa. Näitä voisi kyllä tulevaisuudessa lukea enemmänkin vaihtelun vuoksi.

Terrorivapaata viikkoa!