Tämä kirja oli helppo valinta kohtaan 14. valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella. Lainaan tässä pätkän takakannesta:
" Longbournissa, Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon talossa, on myös palvelusväki, jonka elämästä Bennetin hienot neidit eivät tiedä mitään: se on köyhyyden, kovan työn, rakkauden ja kiihkeiden haaveiden maailma."
Ylpeys ja ennakkoluulo mainittu, joten mukaanhan kirja kirjastosta lähti. Ylpeys ja ennakkoluulo on yksi klassikkosuosikeistani ja onkin mielenkiintoista lukea siitä ympäristöstä toisesta näkökulmasta, palvelusväen silmin.
Jo Baker on Lancasterissa, Englannissa asuva kirjailija (s. 1973). Longbournin talossa on ilmestynyt Helene Bützowin suomentamana ja Tammen kustantamana 2014. Alkuteos Longbourn on ilmestynyt vuotta aikaisemmin.
Romaani tosiaan nostaa esiin palvelusväen, jolla ei ole aikaa miettiä mitä tekisi, jotta aikansa saisi kulumaan.
Palvelustyttö Sarahin päivä alkaa aikaisin aamulla tulien sytyttämisellä uuneihin, alusastioiden tyhjennyksellä ja jatkuu pyykkäämisellä, vaatehuollolla, siivoamisella, aterioiden valmistuksella ja kaikella mitä rouva Hill, palveusväen emäntä, määrää hänet tekemään.
Seuraavan kerran hän lepää illalla kaatuen rättiväsyneenä sänkyyn. Sarah on kuitenkin kiitollinen osastaan. Hänet on pienenä nälkiintyneenä orpotyttönä otettu taloon Hillin siipien suojaan ja hän on saanut mahdollisuuden tulevaisuuteen. Tulevaisuus on tietysti täynnä kovaa työtä, varsinkin talossa, jossa palvelusväkeä ei ole kuin Hillin jo vanhaksi käyvä pariskunta ja toinen häntä nuorempi palvelustyttö. Sota vaatii miesväkeä rintamalle ja töitä tehdään riippumatta sukupuolesta tai iästä.
Isäntäperhe kohtelee kyllä palvelijoitaan hyvin, mutta he ovat tietenkin vain palvelijoita, välttämättömyys, mutta ei mitään muuta.
Työtä on jäätävän paljon ja luonnollisesti nykyajan mukavuuksista pesukoneineen ja keskuslämmityksineen ei ole vielä tietoakaan. Vapaa-aikaa ei ole juuri nimeksikään.
Jotta kertomus ei olisi pelkkää työtä ja talon neitien pynttäystä tanssiaisiin, palkataan taloon etäinen ja hiljainen nuori miespalvelija. Se saa Sarahin miettimään elämäänsä. Onko jossain mahdollisuus elää vain itselle, ilman loputonta työtä ja hallita omaa elämäänsä? Mitä elämä kaupungissa voisi olla ja voisiko hän joskus tuntea rakkautta. Taustat ovat kaikilla enemmän ja vähemmän rikkonaisia ja menneisyys uhkaa tuhota myös haaveet paremmasta tulevaisuudesta.
Jo Baker kirjoittaa elävästi ja mielenkiintoisesti palvelijoiden raadannasta ja toisaalta yleensäkin kiinnostavaa ajankuvaa. Kaikki luokkayhteiskunnan käyttäytymiskoodit, tavat ja mitä velvollisuuksia ja etuoikeuksia asema asettaa. Luokasta riippumatta maineen ja kunnian menetys sulkee kaikki ovet. Tänä päivänä ei hyvällä ja kunniallisella maineella ole mitään merkitystä, päinvastoin vastakohta on tie valtionpäämieheksi.
Väittäisin toimivan Downton Abbeyn ja pukudraaman ystäville.
Viihdyttävä sopivalla rosoisuudella, epätoivolla ja rakkaudella maustettuna.
Pääsiäinenkin on ihan ovella, hyvää aikaa lukea herkuttelun lomassa! Mitä löytyy teidän pääsiäisen lukulistalta?
Itse arvuuttelen vielä lukisinko Peter Høegin Susanin vaikutusta vaiko jotain ihan muuta?!
Keväistä viikon alkua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti