Se olisi jälleen maanantai ja uusi viikko edessä. Siellä se haasteen Irving lukutuolissa luuraa. Ja saisi minun puolestani luurata ihan rauhassa. Kovin on mielestäni pitkäveteinen ja unettava. Ainakin näiden ensimmäisten parin sadan sivun verran.
Ja kun tökkii, niin tökkii lukeminenkin ja se muuttuu kovin h-i-t-a-a-k-s-i ;) Mutta ei lannistuta, luen aina kirjan loppuun oli se sitten kuinka tylsä tahansa. Ihan vain siksi, että sitten voin ainakin varmuudella todeta kirjan olevan kökkö alusta loppuun. Tästä enemmän sitten kun opus on purkissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti